Ferdinand von Wright / Asema taiteessa

Asema taiteessa

Suomen taidehistoriassa Ferdinand von Wrightin ansiot on aina ymmärretty. Hänen tuotantonsa ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan noussut kovin suureen arvoon. Vaikka Ferdinand von Wrightin merkitys on tunnustettu kansallisen taiteen kannalta, on hän jäänyt Suomen taiteessa tärkeämmiksi katsottujen ‘kultakauden mestareiden’ varjoon. Tietystä arvostuksen puutteesta kertoo sekin, että Ferdinandille sen enempää kuin Magnukselle tai Wilhelmillekään ei ole juuri annettu yksilöllistä asemaa taidehistoriassa. Tavallisimmin von Wrightejä käsitellään yhtenäisenä taiteilijaveljesten joukkona, joka toimi antaumuksellisesti suomalaisen taiteen puolesta.

Viime vuosisadan alkupuolella Ferdinand von Wrightin tuotannon arvostus oli heikoimmillaan. Vasta Aune Lindströmin väitöskirja nosti von Wright -veljesten taiteen uuteen nousuun 1950-luvulla asiantuntijoiden keskuudessa. Vaikka Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot oli säilyttänyt suosionsa, vasta vuonna 1983 maata kiertänyt suuri näyttely von Wright -veljesten taiteesta nosti heidät uudelleen suuren yleisön tietoisuuteen. Näyttely auttoi myös Ferdinand von Wrightin teosten nousua huippuhintoihin 1980-luvun lopun taidehuutokaupoissa.

Ferdinand von Wrightin maalauksesta Taistelevat metsot, 1886, on tullut yksi suomalaisen taiteen tärkeä kansallinen symboli. Ehkä maalauksen jylhän karu maisema on mielletty kotoisaksi ja juurevaksi. Lisäksi metsojen ankaraa soidintaistelua on saatettu pitää suomalaisen kansan kohtalona. Ainakin teos on eniten kopioitu suomalainen maalaus. Sitä löytyy edelleen erilaisina ja eritasoisina toisintoina niin harrastajien näyttelyistä kuin divarien ja myyntinäyttelyiden seiniltä. Moni näistä versioista on löytänyt paikkansa suomalaisen kodin parhaalta paikalta.

Sivu päivitetty 17.2.2005